sunnuntai, kesäkuuta 18, 2006

Kadonneen vatsalinjan metsästys

Australialainen pussieläin tiineenä?

Kennelpojan viihdyttäessä työkavereitaan perinteisen kuusinottelun parissa kotona, lähdin tytön, Viljon, Vilman ja Pajun kanssa evakkoon mummilaan. Manssit todennäköisesti luulivat päässeensä taivaaseen, sillä ruokaa riitti niillekin yllinkyllin. Nehän elävät koko elämänsä omasta mielestään jatkuvan nälkäkuoleman partaalla. Viljo varmisti henkiinjäämisensä syömällä sekä äitinsä että Pajun annokset. Manssin vatsalaukku on siitä ihmeellinen kapistus että se venyy ja paukkuu, mutta mitään ei oksenneta. Kyse on periaatteesta. Ja jos oksennetaankin niin tuotos syödään uudestaan, sillä muu olisi ruoan hukkakäyttöä.

Paju löysi pihapiiristä kerrankin sopivankokoisen kämpän itselleen. Tyylikkäästä sinkkuyksiöstä olikin mukava bongailla paikallista urostarjontaa.

Ei kommentteja: