torstaina, toukokuuta 31, 2007

Puutarha vehreimmillään


Tämä alkaa olla sitä aikaa kun puutarhat ovat kauneimmillaan ja väriloisto kirkkaimmillaan. Näin meidänkin puutarhassamme. Nurmikon tuuheus näkyy parhaiten alla olevassa kuvassa. Parhaat puutarhatyöntekijämme ovat tietenkin mukana ihailemassa kovan työn ja aherruksen tulosta:


Nurmikenttämme lähentelee golfkentän tasoa ja sen täydellisyyttä, tuuheutta ja hyvälaatuisuutta ihailevat naapurimmekin kateellisena:


Varsinainen ylpeytemme on kuitenkin takapihan kukkapenkki jota huolella ja rakkaudella hoivaamme. Huomaathan söpön pikku aidan joka pitää nelijalkaiset poissa pikku silmäterästämme (puutarhavastaava seisoo luomuksensa vieressä ylpeänä):

keskiviikkona, toukokuuta 16, 2007

Kameran kätköistä löydettyä...

Sain ihanan äitienpäiväkortin jossa tyttö poseeraa isänsä kanssa. Tänään purkaessani kameran muistikorttia löysin paljastavat kuvat siitä että kuvaaminen ei kenties ollutkaan ihan piis öf nakki.

Tästä lähdettiin:
No nyt alkaa kyllästyttää:
Tätä pitää funtsia...
Mäkin haluun kuvata!
No anna tänne se kamera!
Anna se kamera tai työnnän sormet kurkkuun!

Bebebebebebe....

Bebe-leivokset ovat lempparileivoksiani. Kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä niitä itse ja tässä tulos:



Paremmin onnistui kuin osasin arvatakaan! Resepti on täältä: "Ei makeaa mahan täydeltä"



tiistaina, toukokuuta 15, 2007

Veerasta tuli eläkeläinen

Kävin tänään Veeran kanssa eläinlääkärissä selkäkuvissa koska Veeralla on ollut epämääräistä ontumista talvella ja viime viikolla selkä oli ihan selkeästi kipeä. Ell lausunto kertoo " Nikamamuutoksia ja kalkkeumia mm. välilevyssä thoraxin alueella."

Rintakehän kohdalta selkärangan nikamat eivät olleet lainkaan säännöllisen muotoiset ja ne olivat erittäin tiiviisti kiinni toisissaan (tod. näk. synnynnäinen piirre). Vaarana on kuulemma välilevyn pullahdus varsinkin jos etupäähän tulee suoria iskuja tai koira joutuu kovasti kääntyilemään sivusuunnassa. Eli juuri se mitä agilityssa väistämättä tapahtuu. Nyt edetään kipulääkkeiden ja Cartrophenin varassa, ja kuukauden päästä aletaan lisämään arthroflexia ruokaan. Peruslihaskunto tulee tietenkin pitää kunnossa, ja hieronta tulee ottaa hoitosuunnitelmaan mukaan myös.

maanantaina, toukokuuta 14, 2007

Voihan doupinki!

Nyt tuli meidänkin perheelle konkretisoitua nämä dopingsäädökset. Toissailtana Bugi tuli takapihalta sisälle kuono mullassa, oksennellen ja kuola suusta roikkuen. Se myös arasti kuonon koskemista joten pikadiagnoosina oli tapaaminen pistävien öttiäisten kanssa ja eikun pari kyytablettia kurkkuun.

Homma normalisoituikin siitä ihan kivasti, ja sitten vasta valkeni että Bugilla olisi ollut viikon päästä agikisat (ekat noin vuoteen, koko kisauran toiset kisat siis). Kyytabulla on kahden viikon karenssi joten sinne meni se kisastartti.

sunnuntaina, toukokuuta 06, 2007

ZZZZ skriiik ZZZZ skriik

.... sanoo pääni. Viikonlopun agiseuran kouluttajien koulutus (sekä la että su noin 10 tuntia by Jaakko Suoknuuti) yhdistettynä kolmeen huonosti nukuttuun yöhön ei ole paras yhdistelmä. Aivot poksahtavat just kohta ja silmät seisovat päässä toljottaen tyhjyyteen. Onneksi vieressä on nyt kylmä siideri. AAaaaaaaahhhhh...

Koulutus oli kyllä loistava, ainoa huono puoli oli oman aivokapasiteetin ja asioiden omaksumisen rajoittuneisuus. Paljon oli asiaa joka ei kerta kaikkiaan enää ylikuumenneelle kovalevylle mahtunut. Mutta toivottavasti edes osa jäi kytemään ja tulee näkymään tulevissa koulutuksissa tiukempana otteena. Hehe.

Niin ja ne huonosti nukutut yöt johtuivat ensiksikin siitä että kaikkien muiden meidän koirien saaman ripulitaudin sai sitten viimeiseksi Vilma-ressukka. Johtaen 40 asteen kuumeeseen ja tiputukseen yön yli (taas suuri kiitos Elinalle avusta!). Tiputusletkua piti käydä tarkistamassa parin tunnin välein, eikä huoli mummosta auttanut juurikaan unen saamiseen. Nyt mummo on taas ihan oma itsensä, tosin hieman kuiva sellainen. Sitä en enää muista mikä aiheutti seuraavan yön unettomuuden (todennäköisesti liian myöhäiseen katsottu elokuva ja tytön yöheräilyt), mutta viime yönä pääsin nukkumaan puolen yön jälkeen, ja unen sain sitten vasta joskus kahden maissa. Ja tietenkin tyttö herätteli pariin otteeseen ja koirat halusivat ulos heti puoli kasin jälkeen. Greit. Toivottavasti ensi yönä selviän vain parilla herätyksellä (yhtäjaksoista 8 tunnin yöunta en ole kahteen vuoteen saanutkaan, mutta onneksi kaikkeen tottuu...).


tiistaina, toukokuuta 01, 2007

Jännitystä vapun alla

On se hyvä ettei näin maalla asuessa elämä käy tylsäksi. Eilen meille oli tulossa muutama ystävä vappua juhlimaan ja grillailemaan. Kuten melkein aina ennenkin kun on ollut juhlia tulossa, aloitimme (kolmen maissa) illan odottelun sähkökatkoksella. Eihän siinä mitään, onneksi on valoisaa ja grilli toimii kaasulla. Pikainen soitto kennelpojalle että tuo juomavettä kaupasta. WC:n huuhteluvesi saataisiin hätätapauksessa (hehheh) vaikka lammesta.

Noin puoli neljän maissa huomasin ikkunasta että takametsä/pelto oli sankan valkoisen savun peitossa. Noh, on sitä ennenkin savuteltu naapureita oksien ja roskien polton lomassa... Mutta savu vain lisääntyi. Sitten huomasin naapurit ihmettelemässä hakkuuaukiolla savua. Ja eikös se ollutkin ihan oikea metsäpalo! Ihan tuossa meidän naapurissa. Onneksi voimakas tuuli puhalteli tonttimme ohi, eikä meille päin. Pian metsä vilisikin sekä uteliaita naapureita että palomiehiä.

Sähkö palautui noin puoli seiskan maissa kun metsäpalo oli saatu sammutettua (ja tietenkin juuri kun kennelpoika oli saanut aggregaatin viriteltyä). Palo oli saanut alkunsa kun 20 kV sähkölinja oli katkennut tuulen voimasta (?) ja pudotessaan maahan iskenyt kipinää heinikossa.

Kuvassa näkyy meidän tontin aita sekä takaportti hakkuuaukealle. Aika läheltä liipasi... Mietin jo koirien ja tytön pakkaamista valmiiksi matkailuautoon siltä varalta että tuuli olisi vaihtanut suuntaansa ja olisi pitänyt lähteä evakkoon.




Eiköhän tällä jännityksen määrällä tule taas muutaman kuukauden ajan toimeen...