...nimittäin salukilla eilen Lohjan kisoissa. Kerrassaan mahtava rata, Paju teki kontaktiesteet hyvin (!), hyppäsi renkaan hienosti (!!) ja irtosi putkiin (!!!). Radalla ei ollut keinua ja rataprofiili oli hyvin virtaava. Sadekin lakkasi juuri sopivasti maksiykkösten ajaksi. Ainoa virhe tuli muurilla kun jätin koiran selän taakse ja Paju seurasi omaa linjaani muurin ohi (emmekä ole kyllä muuria juuri harjoitelleetkaan, täytyykin kasata se kotikentälle heti ensi tilassa).
Bugi juoksi Kennelpojan kanssa hienosti, vain kepeiltä tuli kymppi (+aikavirhettä) kun Bugi ei millään olisi malttanut pujotella kaikkia välejä. Muuten meno näytti hallitulta ja sujuvalta.
Viljon radat menivät suht hyvin, ekalla radalla putosi toinen rima kun vedätin liikaa ja tuomarin käden noston huomatessani otin sitten kontaktit ilman kiirettä (eli tuli myös yliaikaa). Toisella radalla selvisimme ilman ratavirheitä, mutta yliaikaa tuli hieman yli sekunti (sekin johtui pääosin hitaasti tehdyistä kontakteista). Erittäin iloinen olin onnistuneesta poispäin käännöksestä, sillä se on ollut meille todella hankala ohjausliike.
CPUlla Kennelpoika otti tuplahyllyt, tosin ekalla radalla meno näytti epäilyttävän hyvältä.
Kisapaikalla oli taas kerran mukavaa vaikka vettä vihmoi välillä melkein vaakatasossa. Lämmin ja kuiva matkailuauto sekä mummi mukana lapsenvahtina ovat ylellisyyksiä joiden avulla pitkä kisapäivä näyttää sujuvan kaikkien osalta mahdollisimman mukavasti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti