keskiviikkona, toukokuuta 21, 2008
Uusi mullistava rotu!
Vuosien kehitystyö on viimeinkin saanut aikaan tuulennopean, elegantin, mutta samalla maailman älykkäimmän paimentavan näöllä metsästävän rodun. Esittelemme ylpeänä... bordukin!
keskiviikkona, toukokuuta 14, 2008
Karkulaisia
Taisi Dino kertoa maanantaisella vierailullaan Pajulle ja Viljolle niin mahtavia juttuja karkumatkastaan että omat sankarimme päättivät ottaa Dinosta mallia.
Vähän aikaa sitten soi ovikello (todella harvinaista näin keskellä päivää) ja kun avasin oven, tiedusteli vieras naisihminen ovella että josko nämä kaksi kaverusta kuuluvat meille (Paju loikki iloisena sisälle ja Viljo juoksi lähimetsästä luokse). Olivat iloisena loikkineet keskenään tuolla Vanhakyläntiellä asti ja Paju oli sitten melkein syliin hypännyt kun oli nähnyt ihquja ihmisiä siellä. Viljo ei sentään ollut mennyt taputeltavaksi asti, mutta oli kuitenkin lähtenyt seuraamaan kun "naapuri" (noh, samalta kylältä kuitenkin) oli lähtenyt tuomaan Pajua tänne. En huomanut kysyä että mistä hän tajusi tänne keskelle metsää lähteä koiria tuomaan, mutta onhan tämäkin yksi tapa tutustua uusiin asukkeihin...
Lähdin sitten tarkistamaan portit ja eikös ison portin sivussa oleva pikkuportti ollut alareunastaan auki. Tämä ei itse asiassa ollut ensimmäinen kerta kun joku koirista tuosta portista karkaa (Paju osaa vetää portin alareunan auki jolloin siitä juuri ja juuri mahtuu luikahtamaan). Yleensä tuossa portissa on rautalanka kierrettynä alareunan ympäri juuri siitä syystä ettei sitä pystyisi vetämään auki, mutta nyt puutarhahommien aikaan se oli jäänyt laittamatta paikoilleen. Onneksi Kennelpojalla on työn alla kunnon rautaportti tuon puisen tilalle, joten parannusta tilanteeseen on luvassa!
Vähän aikaa sitten soi ovikello (todella harvinaista näin keskellä päivää) ja kun avasin oven, tiedusteli vieras naisihminen ovella että josko nämä kaksi kaverusta kuuluvat meille (Paju loikki iloisena sisälle ja Viljo juoksi lähimetsästä luokse). Olivat iloisena loikkineet keskenään tuolla Vanhakyläntiellä asti ja Paju oli sitten melkein syliin hypännyt kun oli nähnyt ihquja ihmisiä siellä. Viljo ei sentään ollut mennyt taputeltavaksi asti, mutta oli kuitenkin lähtenyt seuraamaan kun "naapuri" (noh, samalta kylältä kuitenkin) oli lähtenyt tuomaan Pajua tänne. En huomanut kysyä että mistä hän tajusi tänne keskelle metsää lähteä koiria tuomaan, mutta onhan tämäkin yksi tapa tutustua uusiin asukkeihin...
Lähdin sitten tarkistamaan portit ja eikös ison portin sivussa oleva pikkuportti ollut alareunastaan auki. Tämä ei itse asiassa ollut ensimmäinen kerta kun joku koirista tuosta portista karkaa (Paju osaa vetää portin alareunan auki jolloin siitä juuri ja juuri mahtuu luikahtamaan). Yleensä tuossa portissa on rautalanka kierrettynä alareunan ympäri juuri siitä syystä ettei sitä pystyisi vetämään auki, mutta nyt puutarhahommien aikaan se oli jäänyt laittamatta paikoilleen. Onneksi Kennelpojalla on työn alla kunnon rautaportti tuon puisen tilalle, joten parannusta tilanteeseen on luvassa!
lauantaina, huhtikuuta 19, 2008
lauantaina, huhtikuuta 12, 2008
Paju on kotona!
maanantaina, huhtikuuta 07, 2008
tiistaina, huhtikuuta 01, 2008
Bugi vastaa haasteeseen
Easy haastoi mut kertomaan 7 totuutta itsestäni, niinkuin Viljo ja Paju on jo tehneet!
1. Mulla on kuulemma vain kaksi vaihdetta, meen joko täysillä tai sitten mä nukun. Mitä sitä turhaan tuhlaamaan aikaa puolitehoiseen toimintaan, kun voi mennä lujaakin!
2. Edelliseen liittyen isäntäväki nauraa mulle kun sisälle tullessani en vältsisti ehdikään pysähtymään ennen seinää. Täällä on ikävän liukkaat parkettilattiat meinaan, mut onneksi mä saan niihin tehtyä yleensä vähän kitkapintaa kynsilläni. Vuoden kuluttua täällä varmasti pysyy jo hyvinkin pystyssä!
3. Jostain kumman syystä ulos mennessä mä joudun kiltisti odottamaan että kaikki muut menevät määrätyssä järjestyksessä ulos ensin. Mä aiheutan muuten kuulemma kaaoksen ovensuussa. Erityisesti yritän kuulemma estää siskopuolen (CPU) ulostautumista...
4. Mun elämäntehtäväni onkin pitää tuo siskopuoli kurissa ja nuhteessa. Vaikka tuo isäntäväki yrittää sanoa että ei se sisko edes yritä tehdä mitään niin mistä sen tietää vaikka joskus se sais päähänsä kyseenalaistaa mun auktoriteetin?! Siks mä ennakoin jo nyt ettei sille edes tule mieleen minkäänlainen nenille hyppiminen.
5. Pajusta tykkään kovasti, sen kanssa on kiva touhuta ja juosta. Sen sijaan Veerasta ei ole mitään iloa kun se vaan kaivaa myyriä kaiket päivät ja Viljo se vasta ärsyttävä pikkutirriäinen onkin. Vaikka se kuvittelee olevansa kovinkin kovis, niin ei se mulle kyllä pärjää!
6. Kun ollaan ulkona niin mulla menee kaikki aika siihen että tuijotan CPUa ettei se vaan tee mitään tyhmää. Jos se innostuukin juoksemaan niin mä laitan sen heti ruotuun!
7. Musta on ihan tylsää että mä en saa olla paljoa sohvilla isäntäväen kanssa... kun mä kuulemma heti omin ne ja murisen sitten noille muille koirille jos ne tulee lähellekään. Mutku ne on MUN ihmiset ja MUN sohvat ja MUN huoneet ja MUN lelut. Eihän sillon tartte muille mitään antaakaan, eihän?
1. Mulla on kuulemma vain kaksi vaihdetta, meen joko täysillä tai sitten mä nukun. Mitä sitä turhaan tuhlaamaan aikaa puolitehoiseen toimintaan, kun voi mennä lujaakin!
2. Edelliseen liittyen isäntäväki nauraa mulle kun sisälle tullessani en vältsisti ehdikään pysähtymään ennen seinää. Täällä on ikävän liukkaat parkettilattiat meinaan, mut onneksi mä saan niihin tehtyä yleensä vähän kitkapintaa kynsilläni. Vuoden kuluttua täällä varmasti pysyy jo hyvinkin pystyssä!
3. Jostain kumman syystä ulos mennessä mä joudun kiltisti odottamaan että kaikki muut menevät määrätyssä järjestyksessä ulos ensin. Mä aiheutan muuten kuulemma kaaoksen ovensuussa. Erityisesti yritän kuulemma estää siskopuolen (CPU) ulostautumista...
4. Mun elämäntehtäväni onkin pitää tuo siskopuoli kurissa ja nuhteessa. Vaikka tuo isäntäväki yrittää sanoa että ei se sisko edes yritä tehdä mitään niin mistä sen tietää vaikka joskus se sais päähänsä kyseenalaistaa mun auktoriteetin?! Siks mä ennakoin jo nyt ettei sille edes tule mieleen minkäänlainen nenille hyppiminen.
5. Pajusta tykkään kovasti, sen kanssa on kiva touhuta ja juosta. Sen sijaan Veerasta ei ole mitään iloa kun se vaan kaivaa myyriä kaiket päivät ja Viljo se vasta ärsyttävä pikkutirriäinen onkin. Vaikka se kuvittelee olevansa kovinkin kovis, niin ei se mulle kyllä pärjää!
6. Kun ollaan ulkona niin mulla menee kaikki aika siihen että tuijotan CPUa ettei se vaan tee mitään tyhmää. Jos se innostuukin juoksemaan niin mä laitan sen heti ruotuun!
7. Musta on ihan tylsää että mä en saa olla paljoa sohvilla isäntäväen kanssa... kun mä kuulemma heti omin ne ja murisen sitten noille muille koirille jos ne tulee lähellekään. Mutku ne on MUN ihmiset ja MUN sohvat ja MUN huoneet ja MUN lelut. Eihän sillon tartte muille mitään antaakaan, eihän?
sunnuntaina, maaliskuuta 30, 2008
Pennuntuoksuista arkea
...näistä kuvista voi suorastaan aistia pennuntuoksun! (Kuvat Stina Jalkanen)
keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2008
Liimatassuja
Oooh, nyt Pajun pennut osaavat jo seistä! Ja ihan asennossakin vielä! Välillä kyllä epäillyttää että tassut on liimattu pöytään, eihän tuon ikäiset muuten pysy asennossa... ;D
Käyt katsomassa todistusaineistoa tuolta!
Käyt katsomassa todistusaineistoa tuolta!
perjantaina, maaliskuuta 21, 2008
Silmät aukee!
Pajun pennuilla alkaa simmut aueta! Käy katsomassa uusimmat kuvat täältä!
...voih, noista kuvista tulee ihan Pajun vauva-aika mieleen...
...voih, noista kuvista tulee ihan Pajun vauva-aika mieleen...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













