Lelun kenttätestaus

Tämän aurinkoisen syyspäivän ainoat sadekuurot osuivat tietenkin siihen kohtaan kun päätin lähteä lasten kanssa kentälle treenaamaan. Onneksi vajan lipan alla seistessä pysyi jokseenkin kuivana.

Viljolle ensin muutama vino lähestyminen kepeille ja palkkaus Cuz-palloilla saalisleikkinä sekä tytöltä myös omat palkat (lihapullaa) Viljolle. Sitten Viljo ulos kentältä ja Paju sisään.

Lelun kanssa riehumista (maata pitkin vetoa ja karkuunpäin juoksua) ja Paju otti kuin ottikin sen suuhunsa ja näytti innostuneelta. Olisi varmaan pitänyt jättää harjoitus tähän ja antaa Pajun voittaa saalis ja syödä lihat. Mut enhän mä tietenkään niin tehnyt. Aattelin että samalla otetaan kerran kepit. Kun se normaalisti tekee ne oikein ja nythän se oli vielä innoissaankin.

Tekikö Paju ne kepit nyt oikein? No ei tietenkään. Ei sitten millään. Jos ei jäänyt joku väli tekemättä niin sitten se lähti kepeiltä liian aikaisin. Oiskohan lelu kuitenkin ollut niin kiinnostava että häiritsi juuri tuon verran? (ja se lelu on vielä niin iso ettei sitä saa oikein mihinkään taskuunkaan, joten kädessä näkyvissä sitä piti kanniskella) Yritin sitten jankata niitä keppejä niin pitkään että Paju kyllästyi ja lähti mieluummin juoksemaan Bugin kanssa (joka riekkui aidan toisella puolella). Tyhmä minä!!!

Verenpaineen noustua oli ihan turha enää tehdä Pajun kanssa mitään joten yritin pelastaa tilannetta päästämällä Pajun ulos ja ottamalla Viljon takaisin kentälle. Nyt riehutin Viljoa sillä Pajun lelulla. Ja voin ainakin sen verran sanoa että jos Paju ei siitä lelusta innostu niin se siirtyy välittömästi Viljon käyttöön. Viljo kyllä osasi arvostaa lelua ja sen sisältämiä sisäfileitä ihan toisella tavalla! Kepeillekin tuli hurjasti lisää vauhtia. Paju reihui aidan ulkopuolella sillä aikaa kun leikitin Viljoa.

Uudestaan Viljo ulos ja Paju sisään. Ja pitikö mun taas yrittää niitä keppejä? No piti tietty. Menikö ne oikein? No ei menneet. Ja taas koira ehti lähteä juoksemaan Bugin kanssa aidan vierustaa kun yritin ottaa keppejä uusiksi. Eikun Paju ulos ja Viljo sisään. Viljolle taas riehuntaa lelun kanssa ja ihanan vauhdikkaat kepit.

Seuraavaksi taas koirien vaihto, mutta tällä kertaa laitoin Bugin kiinni jottei se villitse Pajua aidan takana. Mitäs estettä mä sitten yritinkään sille Pajulle? No keppejä tietty! (Jotkut ne ei koskaan opi, tai ainakin oppivat hyvin hitaasti...) Sen verran helpotin koiran suoritusta että autoin kädellä näyttämällä miten ne välit mennään. Vauhti oli siis suorastaan mitätön. Mutta tästä Paju sai lelun ja se lähti sitä riemastuneena heittelemään ympäri kenttää. Taisi siellä joku tapporavistuskin tulla.

Mitähän Paju tästäkin sessiosta oppi? Todennäköisesti ei yhtään mitään järkevää, eikä ainakaan sitä mitä olisin sille halunut opettaa. Menen nurkkaan häpeämään.