Käytiin treenaamassa Pajun kanssa alikiitoa. Ratana haastava kolmosen hyppyrata, joka pätkittynä sujui odotettua paremmin (lisää treenipäiväkirjassa).
Pitkän tauon jälkeen harkat menevät Pajun kanssa yleensä todella hyvin (kuten nytkin), joten todennäköisesti ennen kisoja ei sen kanssa saisi viikkoon käydä kentällä ollenkaan. Tai sitten kisapaikka ja -tunnelma on se mikä saa kiviriipat roikkumaan sen jaloista virallisissa mittelöissä. Täytyisi todennäköisesti käydä enemmän epävirallisissa (muualla kuin omalla treenikentällä) kisaamassa, ja kokeilla josko silloin saisi tuota kisan ja harkan välistä eroa pienennenttyä.
Mutta miten saisi ajan riittämään vielä tuohonkin, siinäpä se ongelma.
torstaina, elokuuta 31, 2006
sunnuntaina, elokuuta 27, 2006
Käväistiin kisoissa
Jahas, nyt tämä sitten toimiikin. Varalta alettiin jo hieroa blogia omaan domainiin, eli sinne voip käydä muutto tässä joskus. Ja itse asiaan:
Nyt on sitten neitsytkisamatka tehty kaksnollalla. On se vaan hyvä! Uudet häkit saatiin sisälle viime yönä (muovikaukalot kylläkin (tai lasikuidusta ne kuulemma tulee) puuttuu vielä, mutta se ei menoa haitannut). Testaus & laaduntarkkailuryhmämme totesi häkit toimiviksi ja hyväksyivät ne käyttöön.
Itse kisassa meni ihan ok Viljon kanssa, ekalla radalla päätin kokeilla josko Viljo jo kestäisi harkoissa käyttämäni kontaktimetodin (ohijuoksun tiukalla komennolla), mutta iloisestihan se pomppasi kontaktipinnan yli. Palaamme kisoissa siis tiukkaan vieressäjuoksuun ja sormella näyttöön. Ekalta radalta saldona kontaktivirheen vuoksi 5 vp. Muu rata meni hyvin, ja jopa radalla ollut pöytä sujui kuin vanhoina hyvinä aikoina.
Hyppyradalta saatiinkin sitten nolla ja sijoituttiin seitsemänneksi. Muutamia sekuntteja voi hyvin hioa vielä pois ratasuorituksesta kun saadaan emäntä juoksemaan kunnolla. Tosin nyt molemmilla radoilla tuntui siltä että ehdin hyvin joka paikkaan, joten ehkä pikkuhiljaa alan oppia sijoittumaan oikein sinne esteiden väliin.
Kennelpojan radoissa CPUn kanssa oli paljon hyviä elementtejä, joskin pari pientä lipsahdusta johtivat koiran harhaan aiheuttaen hylyn molemmilla radoilla.
Nyt on sitten neitsytkisamatka tehty kaksnollalla. On se vaan hyvä! Uudet häkit saatiin sisälle viime yönä (muovikaukalot kylläkin (tai lasikuidusta ne kuulemma tulee) puuttuu vielä, mutta se ei menoa haitannut). Testaus & laaduntarkkailuryhmämme totesi häkit toimiviksi ja hyväksyivät ne käyttöön.
Itse kisassa meni ihan ok Viljon kanssa, ekalla radalla päätin kokeilla josko Viljo jo kestäisi harkoissa käyttämäni kontaktimetodin (ohijuoksun tiukalla komennolla), mutta iloisestihan se pomppasi kontaktipinnan yli. Palaamme kisoissa siis tiukkaan vieressäjuoksuun ja sormella näyttöön. Ekalta radalta saldona kontaktivirheen vuoksi 5 vp. Muu rata meni hyvin, ja jopa radalla ollut pöytä sujui kuin vanhoina hyvinä aikoina.
Hyppyradalta saatiinkin sitten nolla ja sijoituttiin seitsemänneksi. Muutamia sekuntteja voi hyvin hioa vielä pois ratasuorituksesta kun saadaan emäntä juoksemaan kunnolla. Tosin nyt molemmilla radoilla tuntui siltä että ehdin hyvin joka paikkaan, joten ehkä pikkuhiljaa alan oppia sijoittumaan oikein sinne esteiden väliin.
Kennelpojan radoissa CPUn kanssa oli paljon hyviä elementtejä, joskin pari pientä lipsahdusta johtivat koiran harhaan aiheuttaen hylyn molemmilla radoilla.
Mitäs h.... kukkasta?!
Yritin äsken päivittää plokia ja tämä herjasi ettei mahdu enää?? Täytyykö tästä lähteä muuttohommiin?
keskiviikkona, elokuuta 23, 2006
Tilastonikkarit kiittää
Meidän perhe taitaa olla agilitytilastonikkarin painajainen. Että otetaanko lähtökohdaksi koirakko, koira vai ohjaaja...?
Vilmaa ohjasin ensin minä kolmosiin asti, sitten Elina AVAksi, sitten Kennelpoika (sillä aikaa kun CPUn motivaatiota kasvatettiin), ja sitten taas minä jäähyväiskisan.
Veeran vakkariohjaaja on ollut Tuula (joka nosti Veeran kolmosiin), mutta sekä Kennelpoika, Elina että minä ollaan tuurattu välillä. Nyt kun Tuula lähtee opiskelemaan pestattiin Veeran ohjaajaksi Terhi.
Viljon nostin Vilman lailla kolmosiin ja sen jälkeen sitä on ohjanut epäsäännöllisen säännöllisesti sekä Elina että Kennelpoika, ja nyt päätettiin että minä kokeilen sen kanssa taas kisoissa.
CPUa ohjaa pääsääntöisesti Kennelpoika, mutta sillä aikaa kun Kennelpoika keskittyi mummon (Vilma) ohjaamiseen, ohjasin minä CPUa (noin puolisen vuotta).
Bugi ja Paju ovat vielä tässä vaiheessa ainoat joita on ohjanut kisoissa vain yksi ihminen. Tosin nämä koirat ovat molemmat vasta ykkösissä, joten ohjaajan pitäminen samana on kaiketi järkevintä.
Se onko noilla ohjaajavaihdoilla ollut hyviä vai huonoja jälkiseuraamuksia on kaiketi näkökannasta kiinni. Kolmosluokan koiralle näyttää kuitenkin olevan tärkeintä päästä tekemään, ihan sama kuka siellä kentällä huitoo.
Vilmaa ohjasin ensin minä kolmosiin asti, sitten Elina AVAksi, sitten Kennelpoika (sillä aikaa kun CPUn motivaatiota kasvatettiin), ja sitten taas minä jäähyväiskisan.
Veeran vakkariohjaaja on ollut Tuula (joka nosti Veeran kolmosiin), mutta sekä Kennelpoika, Elina että minä ollaan tuurattu välillä. Nyt kun Tuula lähtee opiskelemaan pestattiin Veeran ohjaajaksi Terhi.
Viljon nostin Vilman lailla kolmosiin ja sen jälkeen sitä on ohjanut epäsäännöllisen säännöllisesti sekä Elina että Kennelpoika, ja nyt päätettiin että minä kokeilen sen kanssa taas kisoissa.
CPUa ohjaa pääsääntöisesti Kennelpoika, mutta sillä aikaa kun Kennelpoika keskittyi mummon (Vilma) ohjaamiseen, ohjasin minä CPUa (noin puolisen vuotta).
Bugi ja Paju ovat vielä tässä vaiheessa ainoat joita on ohjanut kisoissa vain yksi ihminen. Tosin nämä koirat ovat molemmat vasta ykkösissä, joten ohjaajan pitäminen samana on kaiketi järkevintä.
Se onko noilla ohjaajavaihdoilla ollut hyviä vai huonoja jälkiseuraamuksia on kaiketi näkökannasta kiinni. Kolmosluokan koiralle näyttää kuitenkin olevan tärkeintä päästä tekemään, ihan sama kuka siellä kentällä huitoo.
maanantaina, elokuuta 21, 2006
Kaappikäsityöblogi
Näyttää ihan siltä että meissä kaikissa asuu pieni käsityöihminen. Tuli taas nääs surruuteltua ompelukoneella. Sikaosaston ja huarakonttorin patjat piti leikata muotoon ja päällystää. Vähän harmitti kun sikaosaston patjaan ei riittänyt enää tuo sininen kangas, mutta jokseenkin sinertävää tuokin taitaa olla. Ja manssit huom, nuo reiät ovat vesikuppeja varten, ei vessareikiä!
torstaina, elokuuta 17, 2006
Halutaan ostaa lisää muistikapasiteettia
On tainnut tuo IMDE (imetysdementia) iskeä päälle oikein jyrän kanssa. Koko ajan on tunne että puolet aivoista piileskelee jossain pimeässä nurkassa, ja kun oikein houkuttelee niin saa pikkiriikkisen osan takaisin käyttöön.
Aivojen toinen puoli onneksi huolehtii täysipainoisesti tavanomaisista toiminnoista, ja osaan sentään vielä yksin käydä vessassa (vaikka sinne ei kylläkään enää koskaan pääse yksin, sillä jos ei koirat ole ryntäämässä syliin niin tyttö nyt ainakin) ja vaatteetkin saan yleensä päälle ennen puoltapäivää (se onko ne oikeinpäin onkin ihan toinen juttu).
Pyöritä tässä sitten virallisia kisoja ja syksyn treeniryhmiä ja -paikkoja kun jatkuvasti saa tarkastuksen tarkastuksen tarkastaa asioita. Onneksi on muistilistat ja kalenterit olemassa!
Yksi esimerkki IMDEn ilmenemismuodoista oli se kun tulin tytön kanssa kotiin oltuani äidilläni kylässä. Kennelpoika oli lähtenyt kauppaan ja laittanut oven tietysti lukkoon. Siinä sitten seisoin oven ulkopuolella ja soitin ovikelloa (en ensinnäkään heti tajunut että yksi auto puuttuu eikä ketään ole kotona, ihmettelin vaan että miksi se ei tule avaamaan) ja sitten seisoin varmaan pari minuuttia lamaantuneena ajatellen että "voi ei, ei me nyt päästä sisälle".
Kunnes surkastuneissa aivoissani välähti, ja työnsin pakun avainnipussa roikkuvan kotiavaimen lukkoon.
Aivojen toinen puoli onneksi huolehtii täysipainoisesti tavanomaisista toiminnoista, ja osaan sentään vielä yksin käydä vessassa (vaikka sinne ei kylläkään enää koskaan pääse yksin, sillä jos ei koirat ole ryntäämässä syliin niin tyttö nyt ainakin) ja vaatteetkin saan yleensä päälle ennen puoltapäivää (se onko ne oikeinpäin onkin ihan toinen juttu).
Pyöritä tässä sitten virallisia kisoja ja syksyn treeniryhmiä ja -paikkoja kun jatkuvasti saa tarkastuksen tarkastuksen tarkastaa asioita. Onneksi on muistilistat ja kalenterit olemassa!
Yksi esimerkki IMDEn ilmenemismuodoista oli se kun tulin tytön kanssa kotiin oltuani äidilläni kylässä. Kennelpoika oli lähtenyt kauppaan ja laittanut oven tietysti lukkoon. Siinä sitten seisoin oven ulkopuolella ja soitin ovikelloa (en ensinnäkään heti tajunut että yksi auto puuttuu eikä ketään ole kotona, ihmettelin vaan että miksi se ei tule avaamaan) ja sitten seisoin varmaan pari minuuttia lamaantuneena ajatellen että "voi ei, ei me nyt päästä sisälle".
Kunnes surkastuneissa aivoissani välähti, ja työnsin pakun avainnipussa roikkuvan kotiavaimen lukkoon.
tiistaina, elokuuta 15, 2006
lauantaina, elokuuta 12, 2006
perjantaina, elokuuta 11, 2006
Jännitys tiivistyy ennen kisaa
Nyt alkaa olla niitä hetkiä ylitoimitsijan kisajärjestelyelämässä että jos jotain menee pieleen/puuttuu/hajoaa/sairastuu niin sitten voi enää sanoa vaan että "voivoi".
Olen yrittänyt vähentää omaa stressiäni ajattelemalla että menee miten menee, ollaanhan me aina ennenkin kunnialla kisoista selvitty. Mutta kyllä aion silti rojahtaa sohvalle, nostaa jalat ylös ja korkata siiderin lauantai-iltana kun ollaan saatu esteet takaisin harkkakentälle ja tulokset lähetettyä.
Ja sitten marraskuussa sama rumba uudestaan... mutta silloin delegoinkin kaikki hommat ovelasti ylitoimitsijaharjoittelijan harteille! Varo vaan!
Olen yrittänyt vähentää omaa stressiäni ajattelemalla että menee miten menee, ollaanhan me aina ennenkin kunnialla kisoista selvitty. Mutta kyllä aion silti rojahtaa sohvalle, nostaa jalat ylös ja korkata siiderin lauantai-iltana kun ollaan saatu esteet takaisin harkkakentälle ja tulokset lähetettyä.
Ja sitten marraskuussa sama rumba uudestaan... mutta silloin delegoinkin kaikki hommat ovelasti ylitoimitsijaharjoittelijan harteille! Varo vaan!
tiistaina, elokuuta 08, 2006
Hupsista!
Säädin templatea ja sain koko blogin muuttumaan bittimössöksi. Jonkin aikaa väännettyäni blogi ilmaantui melkein entisessä muodossaan, nyt kun saisi jostain vielä nuo "rounded corners" näkymään niin kuin pitäisi...
Ei pitäisi mennä koskemaan mihinkään mihin ei välttämättä tarvitsisi!
...ja nyt hävis sitten kustomoinnit, anna mun kaikki kestää!
Ei pitäisi mennä koskemaan mihinkään mihin ei välttämättä tarvitsisi!
...ja nyt hävis sitten kustomoinnit, anna mun kaikki kestää!
Tilaa:
Kommentit (Atom)
