Vilman ultraus tänään

Ultraäänitutkimuksessa erottui maksassa oikealla puolella iso, muhkurainen, massamainen muutos (10 cm pitkä ja n. 5-7 cm paksu). Suhteellisen iso siis kun ajatellaan että Vilman selän pituus on noin 40 cm. Muu maksa näytti onneksi normaalilta eikä selvästi havaittavia etäpesäkkeitä näkynyt.

Koska etäpesäkkeitä ei havaittu, on ensi keskiviikkona Vilmalla sitten leikkausaika, ja pidetään peukut ja varpaat pystyssä että leikkaus menee hyvin eikä yllätyksiä leikkauksen aikana tule.

Vilma oli ollut taas ultrassa ihan oma itsensä, mm. yrittänyt syödä ultraajan eväät. Onneksi ruokahaluun ei tuo kasvain ole ainakaan päässyt vaikuttamaan! Nytkin mummo ulisee tuossa edessäni kun ei ole KOKO PÄIVÄNÄ saanut ruokaa (kun piti olla maha tyhjä mahdollisen rauhoituksen takia). Pitää kaiketi lähteä tästä antamaan mummolle päivän ensimmäinen ruoka-annos.

Aineksista mitä kaapista löytyi...

Olen kummastellut leivontablogeissa sitä että blogin pitäjät saavat mitä uskomattomampia luomuksia leivottua "aineksista joita sattui kaapista löytymään". Noh, mun piti sitten saada jonnekin käytettyä puolikas tuorejuustopurkillinen ja desi kermaa. Onneksi kaapista löytyi (hehheh) leivontasuklaata, kananmunaa, keksiä, appelsiineja ym. peruskamaa.

Mulla on tuollainen ihan minikokoinen irtopohjavuoka (olisko edes 13 cm läpimitaltaan ja noin 5 cm korkea) johon tehty kakku on juuri sopiva kahden aikuisen ja yhden taaperon syötäväksi. Siihen sitten yritin suhteuttaa noita määriä.

Suurinpiirtein näin ne meni (voi heittää puoleen jos toiseenkin, mut tokkopa tuo on nyt niin tarkkaa, ja jos on niin elkää minua syyttäkö)

Appelsiinitummasuklaadajmkrokanttituorejuustokakku:

Pohja:
1 pötköllinen tavallisia (tai jotain muuta) dominokeksejä murskattuna ja sekoitettuna noin 30-40 grammaan sulatettua voita.

Itse mössö:
puolikas purkki maustamatonta tuorejuustoa
yksi kananmuna
sokeria vähän yli puoli desiä
vanilijasokeria noin teelusikallinen
sopivasti dajm-tyyppistä krokanttia murustettuna
rivi tummaa taloussuklaata ja pari riviä cappuccino block suklaata (kaikki mitä oli jäljellä)
pienehkön appelsiinin mehu (tai keskikokoinen, kuka noista tietää)
kolme liivatelehteä (kaksikin olisi riittänyt)
desi kermaa

Keksimuruseos painellaan irtopohjavuoan pohjalle ja laitetaan jääkaappiin odottamaan parempia aikoja. Ai niin, aamulla tein ekaa kertaa dajm-tyyppistä krokanttia, sekin pitää tehdä jossain vaiheessa jos haluaa käyttää sitä kakussa. (oli yllättävän helppoa, heh)

Koska noitten liivatteiden ja vaahdotettavien ainesosien kanssa on aina mulla vähän kiirus, ennakoin homman niin että vaahdotin kerman ja kananmunan valkuaisen (erikseen) ennen kuin tein mitään muuta.

Sekoitetaan tuorejuusto, sokerit, dajm-muruset (jotka siis olet aiemmin tuosta vaan tehnyt ja murustanut) sekä kananmunan keltuainen keskenään ja lisätään sulatettu suklaaseos. Joo, ja liivatteet olis pitänyt muistaa laittaa likoamaan 5 minuutiksi kylmään veteen. Lämmitetään juuri puristettu appelsiinimehu (ja pyyhitään mehu/hedelmälihasotku työpöydältä koska siihen puristinjuttuun ei löydy juuri sopivaa lasia alle) ja liuotetaan siihen liivatelehdet (jotka on poistettu vedestä ja puristeltu nyrkissä suurin vesi pois). Lisätään mehu/liivateseos muun mössön joukkoon. Lisää joukkoon myös valkuaisvaahto ja kermavaahto (en tiedä onko järjestyksellä väliä).

Ota pohja jääkaapista ja kaada mössö päälle. Laita koko komeus jääkaappiin (yleensä neuvotaan että yön yli, mutta meillä nuo ei koskaan elä niin pitkään, eli kolme-neljä tuntia riittänee). Nuole työvälineet & kulhot. Kun kakku on sopivasti hyytynyt, koristele vaikka niillä dajm-krokanttimurusilla.

Oli kyllä ihan syötävää!

CPUlle oma treeniblogi

Perustin CPUlle oman treeniblogin jotta pysyn paremmin kärryillä toistoista ja mahdollisesta (toivottavasta) edistymisestä. CPUn treeniblogi löytyy täältä:
http://cputreenaa.blogspot.com/

Vilman tilanteen päivitystä

Ohutneulanäytteet tulokset tulivat, mutta valitettavasti niistä ei selvinnyt onko kyseessä hyvä- vai pahalaatuinen kasvain.

Seuraavaksi Vilma ultrataan uudestaan spesialistin toimesta ensi keskiviikkona, ja katsotaan kertoisiko sen ultrauksen tulos jotain enemmän (esim. voiko leikata).

Suurkiitokset tässä täytyy välittää Elinalle, olet ollut aivan korvaamaton!

CPUn taivuttelua

Eilen päästiin taas harjoittelemaan käännöksiä kun Nanna Mikalahti tuli vetämään kakkos-kolmosryhmän treenit. Me pääsimme CPUn kanssa peruutuspaikalle. Nannan rata olikin täynnään juuri CPUlle hankalia kohtia, nopeaa suoraa jonka päässä täyskännös.

Saimme lisää hyviä vinkkejä, kuten riman laittaminen vinoon niin että koiran on helpompi tajuta että kannattaa hypätä sisäkulmasta koska se on matalammalla. CPUlle erittäin tehokas kääntymisharjoitus näytti olevan namisukan tiputtaminen juuri käännöksen puoleisen siivekkeen eteen tai taakse (vaihdellen). Tässä rata:



Oikeastaan muissa kohdissa ei ollutkaan vaikeuksia kuin noissa tiukoissa käännöksissä. CPUlla kun on tuo perusopetus kuitenkin niin hyvin tehty että sitä on ihan ilo ohjata. (Kun vielä saisi sen oppimaan ettei omaa vuoroa odotellessa tarvitse päättömästi haukkua... taino, saanhan mä sen nytkin olemaan hiljaa taukoamattomalla tekemisen tarjoamisella... istumaahanodotaistumaahanistu...)

Note to self

Vältä riisiä yli vuoden ikäisen syömään opettelevan lapsen ruokavaliossa. Keitettyjä riisejä (kanakastikkeella) on yllättävän hankala nyppiä salukin pitkien korvakarvojen seasta.

Treenejä pukkaa

Tänään meitä kävi treenaamassa B-maajoukkueesta Riikka Honkaranta. Taas tuli hyviä vinkkejä harjoitteluun, erityisesti CPUn kääntämiseen hypyillä. Tässä rata (kaksi eri harjoitusta, valkoisilla palloilla merkityn teimme ensin).


Rataa tehdessä tuli muutamia ahaa-elämyksiä (itselle mahdollisimman lyhyet juoksulinjat, ei turhia (suom. lainkaan) peruutuksia ja koiran toispuolisuus sylikäännöksissä) ja tosiaan, hyviä vinkkejä siihen miten saadaan CPUn hyppykaarrokset pienemmiksi. Ja saimme myös kehoituksen haltuunottosanan harjoitteluun (siinä olen kyllä ollutkin aivan liian saamaton).

En nyt lähde tässä ruotimaan noita ratoja yksityiskohtaisesti sillä tästä tulisi pieni romaani. Riittää kun kerron että lähes kaikki käännökset otettiin uusiksi ja hiottiin mahdollisimman pieniksi (...ja joku voisi kysyä että mitä muuta kuin käännöksiä tuolla radalla oli? No niinpä!)

Ensi viikon tiistaina pääsen peruutuspaikalle Nannan treeneihin, (ja torstaisin on omat ryhmätreenit) joten jos ei tällä harkkamäärällä edistytä johonkin suuntaan niin sitten ei millään.

Näin ne projektit etenee...

Kennelpoika työn touhussa:
Wii are working very hard!

Voi mummokoiraa...

Vilma on tänään viettänyt päivänsä yliopistollisessa eläinsairaalassa Elinan kanssa. Vilma on noin puolen vuoden aikana laihtunut ja menettänyt lihasmassaa sen verran ettei sitä enää voinut laskea pelkän vanhuuden piikkiin.

Nyt on selvinnyt että kyseessä on iso maksakasvain, ja koepalan ottamisen jälkeen selviää enemmän jatkosta ja mahdollisesta lääkityksestä.

Muoks: Koepalan tulokset tulevat viikon päästä, joten siihen asti on odotettava lisätietoja.

Keinuhevosen tuunausta

Tytölle piti saada oma keinuhevonen jo yksivuotislahjaksi (kennelpojan tekemänä), mutta muiden projektien paljouden vuoksi se on vaan jäänyt ja jäänyt. Kennelpoika sattuikin sitten löytämään kaupasta edullisesti keinuhevosen, ja päätti tarjota sille uuden kodin meiltä.



Minun silmiini tuo näytti vain kovin aliravitulta ja valjulta, joten asialle piti välittömästi tehdä jotain! Eikun porailemaan reikiä ja katkomaan hamppuköyttä sopiviksi pätkiksi. Tällä toimenpiteellä päästiinkin alla olevaan rastalookkiin.



Liiman kuivuttua oli aika lähteä purkamaan köyttä auki. Iltahan siinä vierähti, mutta kyllä tulos oli vaivan arvoinen. Valjusta ponista kuoriutui näin kaunis liinaharja!



Kaikki hepat tarvitsevat tietenkin myös varusteet, joten tänään oli niiden vuoro. Nyt heppa on valmis lähtemään ratsastusreissulle!



Heppa on kuulemma hyvin tottelevainen ja kiltti, joten sillä on mukava ratsastella.