maanantaina, heinäkuuta 16, 2007

Kesälomamatka & KLAG


Viime viikon blogihiljaisuus johtui kesälomamatkastamme. Tänä kesänä osallistuimme normista poiketen vain yhteen isoon agilitytapahtumaan, ja itsestäänselvä valinta oli Kokkolan Klagi. Klagissa on aina niin kiva tunnelma, tuomarit ja kisaradat (sekä kisat käydään harvinaisemmalla alustalla, nurmikentällä).

Lähdimme maanantaina suorinta reittiä Lohjalta Lieksan kautta Kokkolaan. Lähtömme viivästyi "muutamalla" tunnilla sillä viime hetkellä huomasin tarvitsevani ehdottomasti mukaan matkamallisen kontaktikapistuksen ja pujotteluesteen. Kennelpoika yritti väittää etten muka ollut harjoitellut tarpeeksi, mutta silkka totuus oli että aika loppui kesken. Ja mitäs siinä Kennelpoika muuta kuin rautakauppaan sopivaa materiaalia etsimään.

Rautaa, maalia ja lankkua mukanamme (yllättävää mitä kaikkea matkailuautoon mahtuukin mukaan) lähdimme matkaan. Kennelpojan kotipaikasta Lieksasta löytyi hitsausvälineet, joten miten muuten voisi kepo viettää lepolomaa kuin rakentamalla esteitä? Varsinkin kun Kennelpojan kännykkä halusi mieluummin keskustella kalojen kanssa eikä ollut enää sen huisan kokemuksen jälkeen halukas yhteistyöhön meidän ihmisten kanssa (ei siis nettiyhteyksiä ym. mukavaa tarjolla).

Valmistuneet esteet pääsivät heti tehokäyttöön. Viljon krooninen kontaktiongelma sekä Bugin samanlainen keppienohitusongelma pääsivät harjoitusohjelman kohteeksi, toki Pajukin sai tehdä kepit kapeana kujana muutamaan otteeseen.


Matkaesteet ennen maalausta

Kennelpojan veljen puutarhalta saimme mukaan muutaman laatikollisen perennoja, jotka nekin tietenkin mahtuivat mainiosti mukaan matkailuautoon (olihan autossa vielä paljon käyttämätöntä wc- ja käytävätilaa). Suntinsuun leirintäalueelle päästyämme ahtauduimme parin agilitaajaleirikunnan väliin (alue oli melkoisen täynnä), purkauduimme autosta ja ilahdutimme naapureita ja ohikulkijoita autosta pursuavalla kukkamerellä sekä kauniin sinisillä esteillä. Vaatimaton leirimme sulautui vaivattomasti muiden asuntoautojen & -vaunujen joukkoon eikä herättänyt varsinaisesti mielenkiintoa kenessäkään.

Itse kisat menivät oikein kivasti, Paju teki ekat ratanollansa (aikaa kului parikymmentä sekunttia yli ihanneajan, mutta niitä ei salukilla lasketa) ja CPU jatkoi tuttuun tapaansa varmaa hyllyputkea. Pääsin ensimmäistä kertaa Bugin ohjaksiin, tuloksena yksi hylly (kolme kieltoa kepeiltä), ja kaksi vitosta (toisessa kielto kepeiltä, kuinkas muutenkaan ja toiselta radalta hypyn ohijuoksu). Paremmin siis kuin osasin odottaakaan.

Viljo yllätti kyllä parhaiten, viidestä radasta kolme nollaa, yksi muutaman sekunnin yliaika"nolla" sekä yksi vitonen keppien ohituksesta. Krooninen kontaktiongelmamme oli siis kadonnut, ja katson sen vain ja ainoastaan kontaktikapistuksen ansioksi. Oikeaa suoritusta kun pääsi vahvistamaan ja palkkaamaan sekä ennen että jälkeen radan. Mikä parasta, sunnuntaina saimme tuplanollat kasaan ensi vuoden SM- kisoja ja MM- karsintoja varten.

Kotiin pääsimme lähtemään Kokkolasta yhdeksän maissa, ja aamun sarastaessa klo 04:00 Kennelpoika kurvasi manssimobiilimme kotipihallemme. Ennen nukahtamistani olin kuulevinani kennelpojan mutisevan jotain seuraavan vuoden tuplanollien hakemisesta jostain muualta kuin Klagin viimeisestä kisasta, mutta todennäköisesti se oli vain unenpöpperöistä toiveajattelua...


2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Onneksi olkoon onnistuneista kisaradoista! On toi kontaktikapistus ihan huippu juttu!

Nimetön kirjoitti...

WoooooW!! Hyvä Paju!